keskiviikko 31. joulukuuta 2014

#2014

Vuosi 2014 on ollut täynnä kaikkea! Tää on ollu ehkä yks jännimmistä vuosista, niin paljon on kaikkee tapahtunut. Ihan pinta raapaisuna vuodestani voin mainita ainakin riparin ja sieltä tulleet uudet kaverit, Amsterdamin matkan, mopoajokokeiluni (joka epäonnistui, sillä en ollut koskaan ennen ajanut mopoa Törmäsin autoon, jonka takavalo meni rikki. Sen jälkeen törmäsin latoon ja kaaduin. Jalassani on edelleen mukava jälki.), ysiluokan ihan kooknaisuudessaan, koska tämä on ollut jotenkin erilainen luokka kuin kaikki muut ja yleensä koko kesän 2014.


                                          Videosta pääsette kurkkaamaan mun uuteen vuoteen! :)






Minun 2014 vuoteeni kuului esimerkiksi nämä:









2015 vuodesta en tiedä vielä mitään muuta paitsi tämän...:



Hyvää uutta vuotta! :)

moido!








perjantai 26. joulukuuta 2014

DIY/ kuorintavoide

Jaan "lahjavinkkini" vasta joulun jälkeen, koska jos olisin tämän ennen joulua julkaissut, olisi lahjan saaja saanut vihiä mahdollisesta lahjasta... :D

Kyseessä on siis kuorintavoide, jolle annoin nimeksi "jääsitruuna". "Jäisyys" tulee voiteen sinivalkoisesta väristä, ja "sitruunai" tulee sitruunamehusta, jota tiputtelin joukkoon. 

Näin tehdään:

Tarvitset: kaksi kulhoa, 2-3 lusikkaa, kookosöljyä n. 0.6 dl, hienosokeria 2 dl, sitruunamehua haluamasi määrä (laitoin itse muutamia tippoja), sinistä elintarvikeväriä (saa esim. Prismasta) ja lasipurkin (esim Piltti-purkki). Jos otat Piltti-purkin puolita ainekset, jotta kuorintavoide mahtuu purkkiin.

Ohje:  Kaada hienosokeri kulhoon. Lisää joukkoon noin 0.6 dl kookosöljyä, jonka olet lämmittänyt toisessa kulhossa nesteeksi esim. mikrossa tai hiustenkuivaajan avulla. Sekoita. Lisää joukkoon muutamia tippoja sitruunamehua tuoksua ja kosteutta tuomaan. Sekoita. Jaa seos kahteen osaan kahteen eri kulhoon. Voit käyttää kulhoja joita olet jo käyttänyt. Lisää toisessa kulhossa olevaan seokseen elintarvikeväriä ja sekoita.
Voit laittaa väriä juuri sen verran kuin itse haluat. Nostele lusikoilla seosta "raidoiksi" purkkiin, vuorotellen sinistä ja valkoista seosta. 

Koristele purkki, jotta se näyttää kauniimmalta. Keksi kuorintavoiteelle nimi, tai käytä vaikka nimeä "sokerikuorinta". 

Minä askartelin kuorintavoiteelle vielä laatikon vanhasta Oreo-paketista. Voit myös tehdä sellaisen.

Valmistamisen iloa! :)


Vinkki: voit myös koristella laatikon. :)








moido!


keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Jouluaattoni kuvin


En oikeastaan edes osaa kuvailla joulua minkään muun keinon avuin, kuin kuvilla. Sen takia päätin, että kerron joulustani lähes pelkästään kuvin. Ainoa asia, jonka voin joulusta sanoin kuvailla, on
"piparin tuoksua, tonttujen juoksua", kuten siinä yhdessä lastenlaulussa sanotaan.

Rentouttavaa joulunajan ja loman jatkoa kaikille! <3





Pahoittelut pimeähköstä kuvasta. Suomen päivä on talvisin koko ajan vaan niin pimeä, että on vaikea osua valoisimpaan hetkeen. :D



En todellakaan tiedä miten tuo tonttu tuossa lentää, vaikka kissakin on paikoilaan.....


Jouluun kuuluu herkut...











...ja lahjat...


...ja tunnelmallinen valaistus.


  
moido!





sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Helsinki on kaunis

Mennyt viikko on ollut mulla ihan älyttömän toimintatäyteinen! Koulupäivät kuluivat leffoja katsellessa
ja torkahdellessa. Mutta on se vaan kumma, kun jotkut opettajat eivät vikalla viikollakaan vielä hellittäneet...
Katsottiin esim. leffat Inception ja  Täällä pohjantähden alla. 
   Torstaina ja perjantaina olin Helsingissä jouluretkillä. Aleksanterinkatu on taas valaistu tosi kauniisti, roikkuvilla A-valoilla. Kauppojen ikkunatkin on laitettu jouluisiksi ja Stockmannin jouluikkunat ovat suositut. Niiden ympärillä pyöri kauheasti porukkaa, eri ikäistä, ja kokoista. Tänäkin vuonna ikkunaan oli rakennettu joulumaa, jossa oli vaikka mitä. Ikkunaa katsellessa tulee vaan sellainen olo, että "mä haluan nähdä lisää" ja "toivottavasti muistan ton".
   Tuomiokirkon edessä Senaatintorilla käy taas kylmä ja kostea tuuli. Mutta valoa tuo tänäkin vuonna nuo aivan ihanat Tuomaan markkinat. Markkinoilla on paljon pieniä valaistuja kojuja, joissa pienyrittäjät myyvät tekemiään tuotteita. Keskellä markkinoita oli tänä vuonna myös aivan ihana karuselli! Ihanan värinen ja koristeellinen, mutta kaiken lisäksi myös ilmainen! Mahtavaa.
   Kiipesin myös Tuomiokirkon portaita ylös katselemaan, miltä markkinat näyttävät ylhäältä päin. Valot ja karuselli tekivät kyllä upean kokonaisuuden! Ei voi enemmän jouluiselta näyttää,
   Kauppatorilla oli myös upeita valoja. Siellä on nyt suuri maailmanpyörä, jossa on kauniit valot. Siinä en tosin ole käynyt, koska hinta on aika kova..Muistaakseni yli 10 euroa.
   Kauppakeskuksien sisälläkin on nyt suureellisia jouluvaloasetelmia. Esimerkiksi Forum ja Stockmann kyllä panostavat joka vuosi jouluvaloihin!
   Minulla ei nyt ole Helsingistä kuvia, koska kamera ei ollut mukana. Puhelimella kyllä otin, mutta ne eivät ole tarkkoja...
   Viime aikoina olen katsellut tosi paljon Miisan ja Tumen videoblogeja ja lukenut Miisan blogia. Täytyy kyllä sanoa, että kummatkin ovat tosi lahjakkaita tekemisissään! Suosittelen. Miisan blogi even angels will fall sisältää muun muassa upeita kuvia. Käykää tsekkaamassa osoitteessa http://miisanblogi.blogspot.fi/.
Tumen ja Miisan videoita löytää YouTubesta.
   Eilen, toissapäivänä ja tänään minulla on ollut valtava operaatio paketoida lahjoja. On se kyllä hauskaakin. Antamisen ilo on mukava ilo.




Hyvää joulua ja uutta vuotta! :)



Joulumieltä, joulun taikaa, tonttuja ja kynttilöitä. Mikä sen parempaa?


Ja tässä on viikon aiheeseen liittymätön kuva.


moido!



lauantai 13. joulukuuta 2014

No onkos tullut kesä?

Ei. Lucian  päivä ei tuonut valoa niinkuin Wikipedia lupaa. Ei tullut lämpöä. Sen sijaan tuli kylmää LUNTA! Mutta aurinko piileskelee edelleen metsän takana, eikä suostu näyttämään naamaansa,vaikka kuinka pyydän.
   Pakko myäntää, että en ole koskaan nähnyt aitoa Lucia-neitoa. En oikeastaan edes tiennyt Lucian päivän merkitystä. (Kunnes googlasin sen äsken). Minulle Lucian päivä on aina merkinnyt sitä, että jotkut tytöt haahuilevat koulussani Lucioiksi pukeutuneina, laulavat Lucia-laulun ja jakavat pipareita.
   Lucian päivää vietetään aktiivisimmin Ruotsissa. Lieneekö siitä johtuen, että Suomenkin Lucia-neidot ovat aina suomenruotsalaisa. Ei siinä siis mitään vikaa ole, mietin vain.
   Asiasta toiseen, ihanaa, että joulu lähestyy. Enää yksi viikko jäljellä ja sen jälkeen on loma. Sitä on odotettu. Eilenkin tuli ihan jouluinen fiilis, kun koulun joulukuusi oli koristeltu. Tuo kaunis lumipeite ulkona
jättää vielä ihanasti alleen märän syksyn.
   Nyt on juuri sellainen vuodenaika, että kynttilöitä tekee mieli polttaa jatkuvasti. Niitä myös tulee ostettua, kun löytyy...






Kokeilin vähän juhlakampausta...

Joulukuu <3




 
 

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

97


Moi! Eilen saimme juhlia 97-vuotiasta itsenäistä Suomea. Joka vuosi tulee Linnanjuhlat katseltua, niin tänäkin vuonna. Pukuloiston ohessa tulee aina mietittyä, millaista olisi, jos Suomi ei olisikaan itsenäinen. Ilman rohkeita sotiemme veteraaneja tilanne voisi olla aivan toinen. Onneksi itsenäisyyspäiväämme juhlitaan aina sen arvon mukaisesti. Itsenäisyyspäivän aikoihin tekee aina mieli kuunnella jylhä Finlandia-hymni. Se kuvaa mielestäni Suomea vielä juhlallisemmin, kuin Maamme-laulu.




Tänä vuonna Linnaan oli kutsuttu paljon arjen sankareita. Joukossa oli myös 101-vuotias sotaveteraani Hannes Hynönen. Mielestäni oli upeaa, että hänet oli huomioitu ,ja kutsuttu mukaan. Hänen elämänasenteensa oli riemullisin näkemäni. Hän kertoi, että on elämäänsä täysin tyytyväinen, eikä tämän paremmaksi voisi muuttua. Näin meidän kaikkien pitäisi ajatella.

Tästä linkistä pääset Iltalehden tekemään haastatteluun Hannes Hynösestä: http://www.iltalehti.fi/linnanjuhlat2014/2014120718903495_lu.shtml

Uskon, että sotaveteraanien kunnioituksen ohella me kaikki myös ihalimme ja kummastelimme linnan vieraiden juhlapukuja. Oma suosikkini oli Jaana Pelkosen vihreä mekko. Toki joukossa oli myös muita hienoja, esimerkiksi kierrätysaiheella toteutettuja mekkoja.

On hienoa, kun joka itsenäisyyspäivänä saan nähdä lipputangossa liehuvan lipun. Tänä vuonna se ei tosin liehunut, koska oli niin tyyntä...

Odotan, että pian tulisi lunta. Se lisäisi joulumieltä.






torstai 27. marraskuuta 2014

Talven jälkeen tulee syksy

Viime viikon perjantaiksi luvattiin lunta. Lumi tuli. Launtaina lumi pysyi, sunnuntaina lumi pysyi, mutta maanantaina jäljellä oli enää osittaisia kökkäreitä tummunutta lunta. Noh, ei siinä mitään. Saadaanhan
nauttia vielä syksystä.. Toivon kovasti, että tävä vuonna Suomen joulukuu olisi sellainen "oikea" joulukuu.
Muistan kun vielä vain noin kymmenen vuotta sitten minusta oli tosi kummallista, että olisi musta joulu.
Nyt minusta olisi kummallista jos olisi valkoinen joulu. Toisaalta, jos lunta ei tule, kevät tulee nopeammin.
Mutta jos ei nyt, niin kyllä se lumi helmikuussa sitten tipahtaa.
    Muutama päivä sitten meille tuli pieniä partiolaisia myymään partiolaisten joulukalenteria.
Nyt on sitten sekin valmiina! Mielestäni on vähän kurjaa, että yläkoulussa joulua ei enää vietetä samalla tavalla kuin alakoulussa. Joulujuhlaan kuuluu pari yhteislaulua, rehtorin puhe ja jonkinlainen pieni esitys.
Toimitus kestää yhteensä vain noin puoli tuntia! No, pääsenpähän aikaisemmin lomalle. :)
On kyllä sinänsä hyvä, että nyt ei ole niin kauhean kylmä. On mahdollista käyttää vielä syystakkia, jota ei
enää marras- joulukuussa voisi käyttää. Ja sitä paitsi, lumettomana talvi on periaatteessa lyhempi! Mutta koitetaan kuitenkin nauttia talvenkin iloista. Kissani mielestä talven yksi kohokohdista on lämmennyt patteri, jota vasten voi levätä...




pipo: Vans
huivi: Cubus
takki: H&M




lauantai 22. marraskuuta 2014

Kanaalejen sokkelo

Amsterdam. Siellä olin käymässä alkusyksystä. Valtavasti polkupyöriä kaikkialla. Coffee shoppeja joka nurkalla.

Kaupunki oli erittäin kulttuuririkas. En oikeastaan osaa edes kuvailla, miltä näyttää perinteinen hollantilainen.
Se on hienoa. Olisipa Suomikin joskus niin monikulttuurinen.

Tämän lisäksi Amsterdam vaikutti todella vapaamieliseltä. Olin toki kuullut siitä aikaisemminkin, mutta
nyt huomasin, että se todella näkyy. Kaikkialla.

Ensi kertaa kävellessäni kivan näköisen kuppilan luo, nenääni tulvahti omituinen haju.
Kappas, kahvila olikin Coffee shop, jossa kannabiksen tupruttelu on sallittua. Sain myös kuulla, että joskus
näiden Coffee shoppejen leivokset sisältävät huumetta...onneksi en eksynyt sinne.

Amsterdam oli joka tapauksessa viihtyisä kaupunki. Lähes jokaisen kadun keskellä kulki kanaali.
Illalla kanaalit oltiin valaistu ja ne näyttivät upeilta. Ne olivat kuin sadusta! Kävin turistiristeilyllä, joka kulki muutamia kanaaleja pitkin. Risteily avarsi vielä enemmän kaupunkia. Sen aikana kokonaisuus Amsterdamista
selveni paremmin. Jos menet Amsterdamiin, suosittelen!

Yhtä asiaa matkan aikana ihmettelin kovasti. Lähes kaikki talot olivat vinossa.Hotellihuoneenikin oli sellainen. Oli huvittavaa, että kävellessäni huoneen ovea kohti, kävelin alamäkeen! Talojen vinous johtunee kuulemma siitä, että kauan sitten Amsterdam oli satamakaupunki ja tavaroita lastattiin suoraan talojen ikkunoista.
En kyllä silti aivan ymmärrä, miksi ne olivat sitä varten vinoja..



     Kanaali. Puut näyttivät vielä kesäisiltä!:)





                 Ikuisen rakkauden lukkoja eräässä tolpassa kävelykadulla. <3

tiistai 18. marraskuuta 2014

Cruisailuin talveen


Mooi! Oon ollut sunnuntaista lähtien kauheen iloisella tuulella. Sunnuntaina oli ihanan virkistävä auringonpaiste _TODELLA_ pitkästä aikaa. Siksi mä päätinkin lähteä cruisailemaan. Luultavasti viimeistä kertaa ennen tuon pahan asian, kylmän ja valottomuuden tuloa. Siis talven...
On siinä kyllä hyviäkin puolia, en minä sillä. Joka tapauksessa sunnuntaina cruisasin oikein kunnolla, talvivaatteet päällä. Siitä jäi sellainen reipas olo ja sainpas muutaman hyvän kuvankin otettua.
Rullailin junanvartta pitkin ja tarkkailin samalla junia. Oon aina miettinyt, että kiinnittäisköhän ihmiset siellä junassa huomiota, jos tekisin jotain tyhmää. Kiinnittäisinköhän minä? Pitäisi ehkä joskus katsoa niistä junan ikkunoista ulos...Sitä tulee vaan näprättyä puhelinta, vaikka ihmiset ympärilläkin olisi kiinnostavaa tarkkailtavaa. Tai no, ainakin kiinnostavampaa kun vanhat Whatsapp-
keskustelut...Hmm..tai en kyllä tiedä jaksaako sitä kauaa tarkkailla useiden matkustajien elämäänkyllästynyttä ilmettä. Eksyin taas asiasta.Maanantaiaamuna valkenikin sitten se todellinen marraskuu, märkä ja harmaa siis. Joka tapauksessa sunnuntai oli #hauska, #virkistävä ja #vauhdikas päivä. :D


Metsässä oli mielestäni tosi nätti valo. Aina ei marraskuussa ole. :)




lauantai 15. marraskuuta 2014

Ensimmäinen blogi

Ajattelin aloittaa bloggaamisen näin mielenkiintoisella aiheella kuin MINÄ.
Itse ainakin kokisin mieluisammaksi lukea, jos tietäisin kukas maan tallaaja siellä oikein kirjoittaa.
No, minä olen 15-vuotias tyttö Suomesta, nimeltäni Hanna.

Näytän suomalaiselta. En ole lyhyt. Näen ikkunastani kouluni. Tykkään musiikista.
Kotona käytän mahdollisimman rentoja vaatteita. Joskus myös yleisillä paikoilla..

En ole vieläkään varma, pidänkö syksystä. Se on kivaa siihen asti, kun sukka kengässä on litimärkä.

Vihaan sitä aikaa, joka alkaa uudenvuoden jälkeen. Silloin koen, että elämässä ei ole mitään odotettavaa.

Toisaalta rakastan sitä aikaa, joka alkaa maaliskuun jälkeen. Silloin koen, että elämässä kaikkea kannattaa odottaa.

En tiedä mikä haluan olla ISONA. 

Ulkona on pimeää. Kello on 11 minuuttia vaille seitsemän. Toivon, että olisi joulukuu.
Tai oikeastaan toivon, että olisi marraskuun viimeinen päivä. Silloin voisin vielä odottaa joulukuuta.

Huomenna on sunnuntai.